Brändi näyttää joltakin. Sen ymmärtää jokainen. Logo, värit ja kuvat ovat helppoja asioita päättää ja ohjeistaa. Mutta brändi voi kuulostaa myös joltakin. Onko mielikuva nuorekas vai kypsempi, leikkisä vai vakavampi? Mielikuvan määrittely jää monessa yrityksessä taka-alalle. Ääni nähdään usein resurssina suurille kansainvälisille yrityksille, mutta myös kotimaiset yritykset ovat alkaneet hyödyntää ääntä brändityökaluna.
Ääni luo ensivaikutelman
Ääni on mukana yllättävän monessa kohtaamisessa. Kaikissa niissä äänen rooli on sama. Välittää brändin fiilistä. Siksi ääni vaikuttaa luottamukseen nopeasti. Ääni ei suinkaan ole mikään taikatemppu, vaan kyse on havainnoinnista. Siitä, että ihminen reagoi sävyyn ja rytmiin nopeammin, kuin sisältöön. Kiireinen tempo vaikuttaa hoputtavalta ja epäselvä artikulaatio tekee viestistä sekavan.
Ongelma ei usein ole itse äänessä, vaan siinä, mitä äänen on tarkoitus kantaa. Kun sanoma on mietitty valmiiksi ja teksti kulkee selkeästi eteenpäin, kuulijan on helppo seurata mukana. Silloin äänestä tulee brändin tapa olla läsnä.
Johdonmukaisuus on keskeinen osa äänen käytöstä brändin voimavarana. Kun ääni on tietoinen valinta, jossa sävy, sanavalinnat ja rytmi on määritelty brändi tunnistetaan nopeammin. Siksi ääntä kannattaa johtaa samalla tavalla kuin visuaalista ilmettä, eli tehdä siitä tietoinen valinta niin, että ne toistuvat arjen tekemisessä ilman erillistä taistelua jokaisessa julkaisussa.
Hyvä uutinen on, että äänen kehittäminen ei vaadi jättimäistä tuotantoa. Se alkaa perusasioista. Päätetään sävy. Päätetään tempo. Päätetään, millä tavalla brändi puhuu ihmiselle silloin, kun sillä on vain muutama sekunti aikaa olla selkeä ja luotettava.
Kun nämä ovat kunnossa, ääni muuttuu taustasta voimavaraksi. Ja se on harvinaisen tehokas paikka erottua, koska niin moni jättää sen vielä käyttämättä.